Olen nyt virallisesti töissä. Tai en kuitenkaan varmaan kauhean virallisesti, koska palkka maksetaan sunnunutaisin käteen. Mutta ainakin tähän asti olen sen saanut eli kaksi kertaa. OFA Showstar (www.ofa.net.au) järjestää erilaisiin tapahtumiin huvipuiston eli kaikenlaisia laitteita ja kojuja, joista voi voittaa jotain. Heillä on töissä runsaasti muitakin matkailijoita. Kaksi edellistä viikonloppua olen ollut siis OFA:lla. Nyt olen Newcastlessa, ja kaksi päivää olen laittanut pystyyn puista vuoristorataa. Viikon päästä perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina on Newcastle Show (www.newcastleshow.com.au). Tapahtuman aikana kerään pääsylippuja, laitan lapsia eri laitteisiin jne. Lopuksi puramme kaiken ja lastaamme sen rekkoihin ja kuorma-autoihin.

Viime viikonloppuna olin siis samoissa hommissa Blacktownissa, joka on Sydneyn lähiö. Lähdin sieltä kahden australialaisen OFA:n miehen kanssa kohti Newcastlea. Matkaa oli edessäpäin yli 120 km. Meillä oli kuorma-auton lavalla käärittynä pomppulinna ja iso teltta sekä perässä kahvikuppilaite (siis se, joka menee ympäri ja lapset istuvat kahvikupeissa). Ensiksi joiduimme vaihtamaan trailerin renkaan melkein heti lähdettyämme. Sitten vajaa sata kilometriä ennen Newcastlea kuski pysäytti auton ja kävi tarkastamassa kuorman. Olimme lähdössä uudestaan matkaan, mutta vanhan Isuzun vaihdelaatikko oli toista mieltä, emmekä saaneet autoa enää liikkeelle edes lukuisten korjausyritysten jälkeen. Kello oli noin kahdeksan illalla ja olimme jumissa moottoritiellä, joka koostui kolmesta kaistasta yhteen suuntaan. Tällä kohtaa kaistat eri suuntiin erotti kallio eikä tiellä ollut valoja. Joten oli pimeätä ja olimme kaikki aika väsyneitä. Toinen miehistä soitti vaimolleen, joka lähti hakemaan meitä kolmen lapsensa kanssa kotoaan. Miehet soittivat myös pomolleen, joka kävi paikalla. Soitimme totta kai myös hinausauton, jolla oli aikamoinen urakka edessään. Olinpaikkamme saimme selville hätäpuhelimesta, joita on moottoritien varrella tasaisin välein. Vähän ennen kahtatoista kyytimme saapui ja nukuin seuraavan yön toisen miehistä kotona.

Täällä Newcastlessa olen yötä ainakin maanantaihin asti hostellissa, joka sijaitsee aivan kivenheiton päästä Tyynestä valtamerestä, mikä on aika hienoa. Ranta on parin minuutin kävelyn päässä. Kaikkina kolmena päivänä, kun olen täällä ollut, on ollut yli 25 astetta lämmintä ja aurinko paistanut aamusta iltaan. Tänään taisi olla yli 30 astetta lämmintä. Olin kuitenkin laittamassa pystyyn vuoristorataa yli kymmenen tuntia, joten vähän viileämpikin keli sopisi.